Turun yliopiston Rauman kampuksella opettajaksi opiskelevien ainejärjestö Opekas ry yhdessä muiden kampuksen ainejärjestöjen, Turun yliopiston ylioppilaskunnan ja perinneyhdistys Myllymäen kilta ry:n kanssa vaativat, että Seminaarinmäen kaiken ikäisille oppijoille tulee tulevaisuudessakin turvata rauha toteuttaa heille annettua tehtävää - luoda uutta ja laaja-alaista osaamista yhteiskuntaan.
Adressi luovutetaan Rauman kaupunginvaltuustolle 21. lokakuuta 2021 mennessä. Vaikuta nyt!
Tutustu #kampusrauha-addressiin
Addressin taustaa:
Seminaarinmäen kampusalueelle suunniteltu asemakaavamuutos (02-320) ei turvaa raumalaisen opettajankoulutuksen kampuksen kasvu- ja kehittämismahdollisuuksia. Rauman tulee säilyä monipuolisen, laadukkaan ja tulevaisuuteen tähtäävän koulutuksen kaupunkina, jonka juuret ovat tukevasti sen pitkissä perinteissä. Seminaarinmäki on toiminut satakuntalaisen osaamisen ja suomalaisen opettajankoulutuksen kivijalkana jo 125 vuotta: alueen rajaaminen asemakaavamuutoksella ja uusilla liikennejärjestelyillä asuinkäyttöön vaarantaa kampuksella tapahtuvan koulutuksen kehitys- ja kasvumahdollisuudet, rikkoo kulttuurihistoriallisesti merkittävänä kampusalueena sekä Suomen ainoan jäljellä olevan filiaalin että sen opetuspuutarhan yhtenäisyyden ja rikkoo yliopistoyhteisön eetosta avoimena tiedon, tutkimuksen ja ihmisten kohtaamispaikkana. Haluamme kampusalueemme palvelevan tulevaisuudessa yhä suurempaa opiskelijoiden, kaupunkilaisten ja kansalaisten yhteisöä.
Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tiloja Rauman kampuksella on supistettu tasaisesti vuodesta 2013 lähtien: Artika, Paja, Johtola ja Kulinarium. Rauman kaupunki ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy edistävät tiivisti Seminaarinmäelle Kulinarium-rakennuksen tilalle rakennettavaa uutta kerrostaloa sekä Johtola ja Paja -rakennusten muuttamista asuinkäyttöön. Aiemmin käytöstä poistettu Torni palautui opetus- ja ravintolakäyttöön maaliskuussa 2020 peruskorjauksen jäljiltä. Suomen ensimmäinen yliopistollinen harjoittelupäiväkoti Pikku Norssi valmistui kampuksen laidalle 2020. Adressin päämääränä ei ole estää tyhjillään olevien rakennusten ja alueiden saattamista paremman tuottavuuden piiriin - eiväthän ne nykyisellään palvele myöskään meitä. Koemme kuitenkin kampuksen tulevaisuuden ja kaikkien osapuolten kannalta erittäin vahingolliseksi ja lyhytnäköiseksi alueiden realisoimisen asuntokaupalla, uudella kerrostalolla ja siihen liittyvillä liikennejärjestelyjen muutoksilla. Asemakaavan muutos asuinkäyttöön tekee alueista yksiselitteisesti yksityisalueita, kun taas kampus sanana ja alueena on julkinen ja yleishyödyllinen korkeakoulualue. Seminaarinmäen tyhjien tilojen saattaminen uudelleen hyötykäyttöön ei vaadi asemakaavanmuutosta. Yllä mainittujen rakennusten poistuttua käytöstä opettajankoulutuslaiton on kerta toisensa jälkeen sopeutunut pieneneviin tiloihin: rakennusten tyhjentämisen ja asuinkäyttöön johtavan muutosprosessin jälkeen meillä ei enää ole mahdollisuutta tiivistää tai liikkua omasta motistamme yhteenkään suuntaan - toisin sanoen meillä ei ole tilaa elää ja kasvaa omalla kampuksellamme.
Kuvio 1. Yksinkertaistettu piirros Seminaarinmäestä nykyhetkellä: kampuksella toimivat Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampus, Rauman normaalikoulu ja Rauman Pikkunorssi (rakennukset kuvattu tummemmalla vihreällä). Kampuksen puutarha-aluetta kuvaa piirroksen vaaleampi vihreä. Ruskealla olevat alueet ja rakennukset ovat suunnitellun kaavamuutoksen alaisia. Yläkulman rakennukset ylhäältä alas: Paja, Artika ja Johtola. Alakulma rakennukset ylhäältä alas: Teletalo ja Kulinarium. Tutustu tarkempiin muutosta koskeviin kaavakuviin Rauman kaupungin sivuilta (linkki sivun ylälaidassa).
Seminaarinmäellä toimii nykyisellään vuosittain noin 1200 korkeakouluopiskelijaa, 350 normaalikoulun oppilasta, 105 varhaiskasvatusikäistä pikkunorssilaista sekä merkittävä joukko kampusalueella henkilökuntaan kuuluvia henkilöitä. Me Me tämän adressin yhteisönä haluamme kampuksemme tilojen palvelevan ja hyödyttävän laajasti koko yliopistoyhteisöä, kaupunkia ja maakuntaa - nyt ja tulevaisuudessa. Asemakaavan muutoksen myötä huomattava osa pienestä Seminaarinmäen kampusalueesta rajattaisiin käyttöön, joka palvelee maksimissaan noin 250 yksityisalueen asukasta. Rauman Seminaarinmäki piha-alueineen tarjoaa ainutlaatuisen oppimisympäristön ja yhteisön, jollaista ei enää muualta löydy. Kuten uusin tutkimuskin osoittaa, koulu ei ole vain seiniensä sisällä - miksi siis meidän pitäisi?
Rauman kaupunki on useassa yhteydessä korostanut, että yliopisto on sille tärkeä kumppani ja Seminaarinmäen rakennuksia ja niiden puutarhaa tulee suojella. Me tämän adressin valmistelijat haluammekin kysyä, missä ovat lasten oppimisen ja opiskelijoiden kouluttautumisen suojelu? Miten suojellaan tätä arvokasta kokonaisuutta: suomalaisen opettajankoulutuksen 125-vuotista kerros kerrokselta karttunutta rakennus- ja kulttuurisperintöä - yhtenäistä Seminaarinmäkeä, jolla tämä kaikki sijaitsee? Kasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin arvoa ollaan nyt lakaisemassa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Rauman kaupungin rahakkaan maton alle korostamalla näiden rakennusten suojelua ja uuden rakentamisesta aiheutuvien muutosten huomiointia. Tämän projektin edistäminen saa myös Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n runsaat sanat näyttämään tyhjiltä: Seminaarinmäen asemakaavamuutos ja yksityisasuttaminen eivät vastaa meidän käsitystämme "vetovoimaisten kampusten kehittämisestä ja alueellisen kasvun yhdistämisestä tieteen, tutkimuksen, elinkeinoelämän ja eläväisen kaupungin kanssa", kuten Suomen Yliopistokiinteistöt Oy verkkosivuillaan selvästi toteaa. Seminaarinmäki eli tuttavallisemmin Semppu on kansallinen ja jopa kansainvälinen aarre, jonka voi tärvellä vain kerran.
Perttu Vuorio, Opekas ry:n puheenjohtaja
Kannatamme voimakkaasti kampuksen säilyttämistä sellaisenaan myös tulevaisuudessa, sillä Seminaarinmäki on alueena pieni ja idyllinen oppimis- ja toimintaympäristö suurelle ihmisjoukolle. Alueen tyhjillään oleville tiloille tulee löytää yhteistyössä keskustellen kaikkien osapuolten kesken kampusyhteisön ja kaupungin osaksi sopiva yleishyödyllinen kasvatuksen, sivistyksen ja kulttuurin käyttötarkoitus. Kysymys asemakaavan muutoksesta ja alueen asuttamisesta on ennen kaikkea itseisarvollinen: onko Seminaarinmäen yhteiskunnallinen arvo monialaisesti opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä, sen ainutlaatuisessa historiassa ja tulevaisuuden mahdollisuuksissa vai yksipuoleisesti välinearvollisen ja taloudellisen hyödyn tavoittelussa asuntokaupalla. "Me opiskelijoina toivomme, että kampuksella on edellytykset toimia tällä Seminaarinmäellä vielä seuraavatkin 125 vuotta", sanoo Opekas ry:n puheenjohtaja Perttu Vuorio.
